Huuh, mitä menoa!

Ihan hirveä kiire! Nämäkö on nyt sitten niitä ruuhkavuosia? Kaikenmaailman kissanristiäisiä, vauhdikasta henk. koht. eloa, työkiireitä, koulutuksia, tuntuu että ruokia saa tehdä koko ajan. Onneks on tää flunssa, niin ei ole tarvinnut liikkuakin tämän kaiken lisäksi. Paitsi oon mä lenkkejä tehnyt. Pakko sitä raitista ilmaakin on saada.

Syöpöttelymaha on kadonnut ja olo on taas hyvä ja hoikka, hyvin energinen. Dieetti kulkee, eikä tee tiukkaakaan pysyä ruodussa.

Mä odotan ensi vuotta jostain syystä ihan hirveesti! Olen ihan varma, että kaikki sujuu loistavasti ja elän mun unelmat toteen. Ensi vuosi on minun vuosi!

Astetta ankeampi aamu

Hyvin alkoi tämäkin. Niin piti mennä aamulenkille ja kaikkea. Enpä sitten mennyt. Siitä piti huolen aamuyöllä ilmaantunut kurkkukipu. Voi yök.

Mutta dieetti ruuat on valmistettu ja purkitettu. Onpa helpottunut olo, kun ei tarvitse enää tuskailla näiden syömisten kanssa.

SEIS!

No terve! Siis kaikille ja terve, mikä meininki täällä! Ihan lähteny käsistä koko homma. Väliviikko "vähän" venähti ja selkäranka on juuri ja juuri pystynyt pitämään pään pois persuksista. On ehkä parempi etten kerro mitä kaikkea oon syöny. Olis sitäpaitsi helpompi kertoa mitä en ole syönyt...

Mutta nyt, nyt saa riittää. Olen tehnyt päätöksen ja jatkan huomenna. Superdieetti alkaa alusta. Tsemppiä mulle!

Sitä ennen, vielä tänä iltana, aion nauttia hyvällä omalla tunnolla jäätelöä, siideriä ja suklaakonvehteja. Mun pikkujoulut.

Katastrofin aiheet...

Miten tää voi aina mennä näin? Mä vähän herkuttelen viikonloppuna ja palaan ruotuun sitten maanantaina. Joo, niin varmaan. Ongelmahan syntyy siinä, että aina niitä herkkuja jää maanantaille ja jostain aivan käsittämättömästä syystä mun on ihan pakko tunkea ne loput turpaani. Aargh! Missä selkäranka?! Hyvä täällä huudella ja arvostella muita, kun ei itekään osaa.

Ja miten tää menee aina niin, että ajattelen pitäväni jonkun väliviikon, joka sitten mun kielellä tarkoittaakin jotain helvetin syö kaikki mitä jaksat mättöbuffet -viikkoa? Eikö ihminen jo tähän ikään ole oppinut, ettei todellakaan kannata? Siitähän ei seuraa muuta kuin järjettömän huono olo sekä henkisesti, että fyysisesti. Mitä ällömpi ja läskimpi olo mulla on, sen ällömmäksi ja veemäisemmäksi persoonaksi muutun. Sitähän voi taas lääkitä jollain kaapista löytyvällä...

Jotain on muutakin vikaa tuolla pääkopassa. Oliko viikko sitten, kun hehkutin hyvää oloa ja kivaa peilikuvaa, koon 38 housuja? Yhtäkkiä mun peilistä tuijottaa taas joku valtava tyyppi. Ei ihan pysy pää mukana tässä hommassa. Johtuuko se siitä, että vähäisten liikuntojen takia kroppa ei ole muokkautunut tarpeeksi, vaan on vaan pienempi, mutta samanmuotoinen?

Vai pitäiskö kuitenkin olla vaan potematta huonoa omaatuntoa? Olla ja nauttia elämästä ja herkutella oikein kunnolla tämä viikko? Kun kuitenkin olen päättänyt olla noudattamatta dieettiä, niin onko siitäkään mitään hyötyä, jos en siitä nauti? Pitäis kai ihan yleisesti elämässä nauttia vähän enemmän. Riippumatta elämäntilanteesta, saati sitten jostain ylimääräisestä sentistä tai kahdesta vyötäröllä. Sovitaanko siis, sinä siellä ja minä täällä, että tämä viikko eletään täysillä nauttien joka hetkestä? Olit sitten tiukalla dieetillä tai et. Kuka on mukana?

Ps. Haasteessa climbereita, huomenna linkitän.

Voileipäkakkua

Nam!

Uus haaste kehitteillä... Infoon myöhemmin.

Ihanaa viikonloppua!

Mittajuttuja

Keskiviikkomittailuja tällä viikolla. Ei ollut paino pudonnut viikon aikana (johtuisko viikonlopun kolmesta! karkkipussista???), muttei noussutkaan. Tunnustan "pienen" herkuttelun lisäksi juoneeni todella huonosti viikon ajan. Hyvä jos oon kahteen litraan päässyt päivässä. Ja se näkyy myös tuloksissa. Luulenpa painon johtuvan siitä ja sen lisäksi sentit oli pienentyny muualla kropassa, paitsi reisi oli sama ja pohje kasvanut. Yhet korkkaritkin kiristää, vaikka välillä ne on jopa reilut.

paino 70
ry 98
vy 71
napa 79 (Jee! Alle 80cm!!!)
lantio 95,5
reisi 52
pohje 37
hauis 30

Tuli jatko-ohjeistuskin extraan, eli samoin jatketaan kuin Superdieetin jälkeenkin.. Tosin, tulipa mieleeni, että jatkaisko kuitenkin tällä. No, täytyypä vähän vertailla.

Jotenkin hyvältä tuntuu ajatella, että oon lähes tavoitteessa. Olin kyllä niin niiden karkkien tarpeessa! Ja nyt kun oon ne hyvällä omalla tunnolla syönyt, on taas helppoa vetää dieettiä.

Nyt olis joku liikuntahaaste paikallaan! Oon ollu niin laiska viimeisen haasteen mentyä mönkään, ettei mitään rajaa. Ideoita?

Missä mie oon?

Apua, oonko oikeesti ollu poissa täältä 1,5 viikkoa? Vai laskinko oikein? Ihan järkyttävän pitkä aika! Tankkasin juu, mutta ois ehkä sittenkin pitänyt pitää se ohjeen mukaan. Ei tullu sitä sellasta ähkyoloa niin ku edellisellä kerralla, joten söin lauantaina vielä palan kakkua -ja söinköhän karkkiakin? Nyt tunnistan kyllä niitä fiiliksiä, että todella tunteet säätelee syömistä. Mun henkilökohtaisessa elämässäni käyn läpi sellasia asioita, joita en kuvitellut koskaan joutuvani kohtaamaan. Ja huomaan sen aiheuttavan kaikenlaisia himoja...

Tankkauksen jälkeinen viikko sujui oikein mallikkaasti ja ruodussa pysyen. Vakkaripäivälliseksi on jäänyt se tortilla. Ai että on herkkua! Ostin maustehyllystä valmiin, suolattoman Cajun-mausteseoksen ja olen sillä maustanut maitorahkan, nami. Toimisi loistavasti myös dippinä...

Eilen oli vauvajumppapäivä (pakko mainostaa, ihana vauvajumppa Elixiassa), viikonloppu oli kiireinen, kun sovittuja menoja oli useampi päivää kohti. Ja koko viime viikonkin laukkasin ympäri kaupunkia ties minkä asioiden perässä.

Tällä viikolla en ole vielä mittoja ottanut, mutta viime viikon mitat tulevat tässä (suluissa mitat ennen Superdieetin alkua):

paino 70 (77)
ry 98,5 (105)
vy 71,5 (79)
napa 82 (89)
lantio 96 (101)
reisi 52 (58)
pohje 36,5 (38)
hauis 30 (32)

Mun alkuperäinen tavoitehan oli painaa 68kg ja mahtua kokoon 38. 38-koko saavutettu ja painotavoite saavutettavissa. Oon kyllä niin tyytyväinen. Nyt vaan kunnon loppukiri!