tiistai 26. marraskuuta 2013

Huuh, mitä menoa!

Ihan hirveä kiire! Nämäkö on nyt sitten niitä ruuhkavuosia? Kaikenmaailman kissanristiäisiä, vauhdikasta henk. koht. eloa, työkiireitä, koulutuksia, tuntuu että ruokia saa tehdä koko ajan. Onneks on tää flunssa, niin ei ole tarvinnut liikkuakin tämän kaiken lisäksi. Paitsi oon mä lenkkejä tehnyt. Pakko sitä raitista ilmaakin on saada.

Syöpöttelymaha on kadonnut ja olo on taas hyvä ja hoikka, hyvin energinen. Dieetti kulkee, eikä tee tiukkaakaan pysyä ruodussa.

Mä odotan ensi vuotta jostain syystä ihan hirveesti! Olen ihan varma, että kaikki sujuu loistavasti ja elän mun unelmat toteen. Ensi vuosi on minun vuosi!

torstai 21. marraskuuta 2013

Astetta ankeampi aamu

Hyvin alkoi tämäkin. Niin piti mennä aamulenkille ja kaikkea. Enpä sitten mennyt. Siitä piti huolen aamuyöllä ilmaantunut kurkkukipu. Voi yök.

Mutta dieetti ruuat on valmistettu ja purkitettu. Onpa helpottunut olo, kun ei tarvitse enää tuskailla näiden syömisten kanssa.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

SEIS!

No terve! Siis kaikille ja terve, mikä meininki täällä! Ihan lähteny käsistä koko homma. Väliviikko "vähän" venähti ja selkäranka on juuri ja juuri pystynyt pitämään pään pois persuksista. On ehkä parempi etten kerro mitä kaikkea oon syöny. Olis sitäpaitsi helpompi kertoa mitä en ole syönyt...

Mutta nyt, nyt saa riittää. Olen tehnyt päätöksen ja jatkan huomenna. Superdieetti alkaa alusta. Tsemppiä mulle!

Sitä ennen, vielä tänä iltana, aion nauttia hyvällä omalla tunnolla jäätelöä, siideriä ja suklaakonvehteja. Mun pikkujoulut.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Katastrofin aiheet...

Miten tää voi aina mennä näin? Mä vähän herkuttelen viikonloppuna ja palaan ruotuun sitten maanantaina. Joo, niin varmaan. Ongelmahan syntyy siinä, että aina niitä herkkuja jää maanantaille ja jostain aivan käsittämättömästä syystä mun on ihan pakko tunkea ne loput turpaani. Aargh! Missä selkäranka?! Hyvä täällä huudella ja arvostella muita, kun ei itekään osaa.

Ja miten tää menee aina niin, että ajattelen pitäväni jonkun väliviikon, joka sitten mun kielellä tarkoittaakin jotain helvetin syö kaikki mitä jaksat mättöbuffet -viikkoa? Eikö ihminen jo tähän ikään ole oppinut, ettei todellakaan kannata? Siitähän ei seuraa muuta kuin järjettömän huono olo sekä henkisesti, että fyysisesti. Mitä ällömpi ja läskimpi olo mulla on, sen ällömmäksi ja veemäisemmäksi persoonaksi muutun. Sitähän voi taas lääkitä jollain kaapista löytyvällä...

Jotain on muutakin vikaa tuolla pääkopassa. Oliko viikko sitten, kun hehkutin hyvää oloa ja kivaa peilikuvaa, koon 38 housuja? Yhtäkkiä mun peilistä tuijottaa taas joku valtava tyyppi. Ei ihan pysy pää mukana tässä hommassa. Johtuuko se siitä, että vähäisten liikuntojen takia kroppa ei ole muokkautunut tarpeeksi, vaan on vaan pienempi, mutta samanmuotoinen?

Vai pitäiskö kuitenkin olla vaan potematta huonoa omaatuntoa? Olla ja nauttia elämästä ja herkutella oikein kunnolla tämä viikko? Kun kuitenkin olen päättänyt olla noudattamatta dieettiä, niin onko siitäkään mitään hyötyä, jos en siitä nauti? Pitäis kai ihan yleisesti elämässä nauttia vähän enemmän. Riippumatta elämäntilanteesta, saati sitten jostain ylimääräisestä sentistä tai kahdesta vyötäröllä. Sovitaanko siis, sinä siellä ja minä täällä, että tämä viikko eletään täysillä nauttien joka hetkestä? Olit sitten tiukalla dieetillä tai et. Kuka on mukana?

Ps. Haasteessa climbereita, huomenna linkitän.

perjantai 8. marraskuuta 2013

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Mittajuttuja

Keskiviikkomittailuja tällä viikolla. Ei ollut paino pudonnut viikon aikana (johtuisko viikonlopun kolmesta! karkkipussista???), muttei noussutkaan. Tunnustan "pienen" herkuttelun lisäksi juoneeni todella huonosti viikon ajan. Hyvä jos oon kahteen litraan päässyt päivässä. Ja se näkyy myös tuloksissa. Luulenpa painon johtuvan siitä ja sen lisäksi sentit oli pienentyny muualla kropassa, paitsi reisi oli sama ja pohje kasvanut. Yhet korkkaritkin kiristää, vaikka välillä ne on jopa reilut.

paino 70
ry 98
vy 71
napa 79 (Jee! Alle 80cm!!!)
lantio 95,5
reisi 52
pohje 37
hauis 30

Tuli jatko-ohjeistuskin extraan, eli samoin jatketaan kuin Superdieetin jälkeenkin.. Tosin, tulipa mieleeni, että jatkaisko kuitenkin tällä. No, täytyypä vähän vertailla.

Jotenkin hyvältä tuntuu ajatella, että oon lähes tavoitteessa. Olin kyllä niin niiden karkkien tarpeessa! Ja nyt kun oon ne hyvällä omalla tunnolla syönyt, on taas helppoa vetää dieettiä.

Nyt olis joku liikuntahaaste paikallaan! Oon ollu niin laiska viimeisen haasteen mentyä mönkään, ettei mitään rajaa. Ideoita?

tiistai 5. marraskuuta 2013

Missä mie oon?

Apua, oonko oikeesti ollu poissa täältä 1,5 viikkoa? Vai laskinko oikein? Ihan järkyttävän pitkä aika! Tankkasin juu, mutta ois ehkä sittenkin pitänyt pitää se ohjeen mukaan. Ei tullu sitä sellasta ähkyoloa niin ku edellisellä kerralla, joten söin lauantaina vielä palan kakkua -ja söinköhän karkkiakin? Nyt tunnistan kyllä niitä fiiliksiä, että todella tunteet säätelee syömistä. Mun henkilökohtaisessa elämässäni käyn läpi sellasia asioita, joita en kuvitellut koskaan joutuvani kohtaamaan. Ja huomaan sen aiheuttavan kaikenlaisia himoja...

Tankkauksen jälkeinen viikko sujui oikein mallikkaasti ja ruodussa pysyen. Vakkaripäivälliseksi on jäänyt se tortilla. Ai että on herkkua! Ostin maustehyllystä valmiin, suolattoman Cajun-mausteseoksen ja olen sillä maustanut maitorahkan, nami. Toimisi loistavasti myös dippinä...

Eilen oli vauvajumppapäivä (pakko mainostaa, ihana vauvajumppa Elixiassa), viikonloppu oli kiireinen, kun sovittuja menoja oli useampi päivää kohti. Ja koko viime viikonkin laukkasin ympäri kaupunkia ties minkä asioiden perässä.

Tällä viikolla en ole vielä mittoja ottanut, mutta viime viikon mitat tulevat tässä (suluissa mitat ennen Superdieetin alkua):

paino 70 (77)
ry 98,5 (105)
vy 71,5 (79)
napa 82 (89)
lantio 96 (101)
reisi 52 (58)
pohje 36,5 (38)
hauis 30 (32)

Mun alkuperäinen tavoitehan oli painaa 68kg ja mahtua kokoon 38. 38-koko saavutettu ja painotavoite saavutettavissa. Oon kyllä niin tyytyväinen. Nyt vaan kunnon loppukiri!

perjantai 25. lokakuuta 2013

Omnom

Tänään tankataan. Eikä todellakaan minkään ohjeen mukaan. Pidän vapaasyöntipäivän. Oon jo syöny herkkurahkaa, juustosämpylää, Hopeatoffeeta, vähän kermavaahtoa ja makaronilaatikkoa.

Aion syödä vielä ainakin karkkia, sipsejä, tortilloja ja täytekakkua. Ja juon sokerilimua.

Hauskaa viikonloppua!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Murr

Olenkin aiemmin maininnut kuinka paljon pidän haasteista. Ne saa mut oikeesti tekemään tosissaan asioita ja ylittämään itseni. Rakastan haasteita.

Ärsyynnyn sellaisista tyypeistä, jotka ei ota haasteita tosissaan. En esimerkiksi ymmärrä, miksi niin monet Superdieettiin mukaan lähteneet kyselivät foorumilla jo heti ensipäivinä että "kun kuitenkin sorrun, niin onko pienempi paha syödä suklaata vai pullaa". Wtf!?! Mikset sitten vaan vedä sitä pullaa ja suklaata naamaan? Jos on tarkoitus laihtua, tai muuttaa elämäntapoja terveellisemmäksi, niin mitä hyötyä on tommosesta ajattelutavasta? Kyllä mun tekee mieli sitä pullaa välillä. Mutta kun mä tein päätöksen. Mä päätin tehdä tän homman nyt. Mä haluan laihtua. Mä haluan olla terve. Ei tarvitse kauaa miettiä kumman valitsee, pullan vai laihtumisen.

Niin, ne haasteet. Varsinkin ryhmähaasteet. Jos on joku yhteinen tavoite, niin kyllä mua syö, jos porukassa yks on sitä mieltä, että mun ei tarvii nyt niin paljon tehdä, kun muut on niin ahkeria. Jaa miks ei muka tarvitse? Mä en ainakaan haluaisi olla se, jonka takia jää tavoitteet saavuttamatta. Tai vielä vähemmän se, jonka takia joku, joka olisi tavoitteisiin päässyt, jää pois ryhmästä.

Kiitos ja anteeksi. Aargh.

Ps. Silti on hyvä fiilis.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Extra, viikko 4, päivä 2

Täällä sitä edelleen leijutaan pää pilvissä. Niiiin siisti fiilis. Ei kiristä housut, ei. Pitää vaan ihan tosissaan alkaa miettiä tulevaa. Pakko suunnitella etukäteen miten aion toimia, koska itseni tuntien, saattaa muuten lähteä käsistä tämä homma.

Siitähän mulla ei ole vielä mitään tietoa millaiset ohjeet extran jälkeen tulee jatkoon. Veikkaan, että jotain samantyylistä kuin sd:n jälkeenkin. Alustavasti ajattelin toimia näin: väliviikko, kuusi viikkoa ruokavaliolla, jonka aikana yksi tankkaus ja sama uusiks, kunnes olen tavoitteessa. Tavoitekaan ei ole vielä kokonaan selvillä, mutta kai sekin sieltä vielä tulee.

Nyt mennään extrassa neljättä viikkoa. En vissiin ole kovin vaihtelunhaluinen ruokien suhteen. Joka päivä on ateria 1:llä ollut jauhelihaa ja kasviksia ja ateria 2:lla kana-pastasalaattia. Kaksi edellistä iltaa oon syöny tortilloja. Saapa nähdä, vedänkö niitä loppuajan.

Illalla kampaajalle, jipii!!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Shop shop

Niin mahtava fiilis! Vaatekaappi alkoi näyttää vähitellen siltä, ettei siellä ole mitään päälle kelpaavaa. Lähinnä se koostui noin viisi vuotta vanhoista 38- ja M-kokoisista vaatteista, sekä vielä vanhemmista lökövaatteista täydennettynä muutamilla L-legginsseillä ja imetyspaidoilla. Ei ollut hääviä, ei. Suuntasinpa siis kaupoille ajatuksenani ostaa ihan vaan peruspaitoja näin aluksi. Ja siis inhoon shoppailua. Varsinkin just vaatteiden ostaminen on todella perseestä.

Kävelin suoraan Henkkamaukkaan ja napsin niitä (mustia) peruspaitoja ja yhden punertavan (hyvä minä!) ja yhden sinisen (uus lempiväri?). KappAhlissa oli aletuotteissa ota 2 maksa 1 -tarjous, ja voitteko kuvitella, ostin sieltä farkut ja sellasen pitemmän neuletakin(?) kympillä. Kympillä!!! Eihän kympillä saa yhtään mitään. Aivan käsittämätöntä. Ja olinpa budjetoinut muutenkin n. 100€ ja ajattelin, että pari paitaa sillä saan ostettua, niin ostin yhteensä 6 yläosaa ja ne farkut ja rahaa meni reilu 60€. Todella vähän mun mielestä. Ehkä voisin harrastaa tätä useamminkin.

Nyt asiaan. Se miksi on niin hyvä fiilis, johtuu siitä, että kokeilematta ostin farkut kokoa 38 ja guess what, ne on mulle täysin sopivat! Jipii! Hurraa! Ihan huikeen mahtavaa! Ja paidat, kaikki kokoa M. Wuhuu! En ole enää kokoa large, olen medium. Olen ensimmäisessä tavoitteessani! Nyt en osaakaan sanoa, mikä olisi mun painotavoite, koska olin ajatellut olevani tämän kokoinen painaessani 68kg. Tätä pitää siis pohtia.

Tässä kuitenkin mitat tältä aamulta:

paino 71
ry 99
vy 72
napa 80
lantio 97,5
reisi 52
pohje 36,5
hauis 30

Happy!

Eilen olikin tortillapäivä. Nam. Taitaa olla tänäänkin. Herkullista viikkoa!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Hurraa!

Pikapikamittauspäivitys

paino 72
ry 99
vy 72
napa 81,5
lantio 98,5
reisi 52
pohje 37
hauis 30

Niin siistii! Extran aikana siis kilo/viikko!!! Eka päivityskin ruokavalioon tuli, että jos paino ei ole pudonnut toivotulla tavalla, jätetään yksi hedelmä ja treenijuoman mehu pois. No ei tarvii jättää! Mun paino putoaa! Minä pienenen! Tarvii mennä pian vaatekaupoille. Hiphei!

Kirpakkaa ulkoiluviikkoa kaikille!! Mut löytää pihalta.

torstai 10. lokakuuta 2013

Ajanhallintaa

Aika on jännä käsite. Kuka muistaa mun hokeneen, kuinka mulla ei vaan ole aikaa treenata?

Mä olen erittäin kiinnostunut positiivisuudesta. Siitä, miten positiivinen energia on paljon voimakkaampaa ja tehokkaampaa kuin negatiivinen. Siinä vaiheessa kun tämän tajusin, alkoi kummasti mun elämässä tapahtumaan enemmän hyviä asioita. Aiemmin mun puhe oli jatkuvasti sitä, mikä on huonosti, mikä ärsyttää ja mihin sattuu ja niin edelleen. Uskon vetovoimanlakiin ja siihen, että mistä puhut, sen myös saat.

Tiistaisessa hyvinvointi-illassa myös Jutta sivusi aihetta. Puhui nimenomaan siitä MUN isoimmasta ongelmasta -kun ei oo aikaa. Niinhän se menee. Aika pitkään oon hokenut mielessäni itelleni, että ei oo aikaa, en ehdi, ihan hirveesti tekemistä, plaa plaa plaa. No arvatkaa -tai tiedättehän te- onko ollu aikaa. No ei ole. Niin hirvee kiire, ettei mitään jakoa ehtiä mitään. Sata rautaa tulessa ja kaikki kesken. Lisäksi lisää ideoita vaan pulpahtelee mieleen.

Keskiviikkona valitsin toisin. Heti aamulla päätin ensinnäkin, että päivästä tulee hyvä ja vielä tärkeämpää -ehdin treenata. Ja -tadaa- treenasin JA kävin lenkillä. Näiden lisäksi ehdin siivota koko keittiön melkein lattiasta kattoon, kokkasin muulle porukalle pariksi päiväksi ruokaa, päivitin blogin (ja kirjoitin tämän tekstin), huomioin puoliskon halauksin, sekä kruunasin koko illan nauttimalla kunnollisista, pitkistä ja rentouttavista löylyistä. Tarviiko edes sanoa -ihan mahtavaa!!!

Ja hei, ihan yhtä monta tuntia oli käytettävänä ja mitään päivärutiineihin liittyvää ei jäänyt tekemättä. Pelkästään ajattelemalla toisin.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Motivaatio huipussaan!

Olipa huikea luento! Musta tais tulla Jutta-fani. Vitsi mikä persoona. Nainen vaan käveli sinne lavalle ja puhui ja jengi oli niin messissä. Ihan mahtavaa!

Jutta puhui lähinnä siitä mentaalipuolesta ja siitä kuinka tärkein väline tässä projektissa on pää. No sehän on niin totta! Millään muulla ei ole mitään merkitystä. Mun on ehkä paneuduttava niihin aiheisiin vähän yksityiskohtaisemmin, kun jos tässä vaan luettelen niitä, niin kukaan muu ei hyödy siitä mitään.

Satu Kalmi taas luennoi ruokavaliosta ja treenaamisesta ja loppuun sai esittää kysymyksiä.

Mutta vitsi minkä näkösiä mimmejä! Näyttää tv:ssä pikkasen erilaiselta. Molemmat oli jotenkin pieniä ja siroja. Ensi vuoden tavoite onkin siis treenata itselleen yhtä litteä vatsa kuin Jutalla. Eikä yhtään hymistellä siellä, minähän teen sen. Ai niin joo, ja edellisen postauksen tekosyyt on menneen talven lumia! Mullahan on aikaa treenata ihan just silloin kun haluan! Ja se aika on nyt!

Kivaa treeniviikkoa myös sulle! Sateessa on muuten kivointa lenkkeillä, kun silloin kulkee happi ihan erilailla. Kokeile!

tiistai 8. lokakuuta 2013

Iik, illan odotusta...

Tänään se on. Se naisten hyvinvointi-ilta. Vitsi mä odotan sitä niin! Ja varsinkin kaikkea sitä, mitä mä siitä saan. Motivaatiota ainakin, toivon minä!

Todella huonosti liikuin viime viikon. Hyi hyi, paha minä. Lenkit menee tosi hyvin, mutta treenejä on niin hankala aikataulujen takia tehdä. En vaan ehdi. Olisinkohan ihan hölmö, jos nyt meen näillä liikunnoilla loppuun? Se pari jumppaa/kahvakuulaa/treeniä/vko ja sitten ne lenkit? Niitä kun tulee väkisinkin joka päivälle Herra Koiran takia...

Mut hei, huomenna raporttia... Tidididii.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Sokeria, please!!

Voi apua, mistä tää himoilu taas tuli? Onko mun pään sisälle vaan niin voimakkaasti iskostettu se, että perjantai on karkkipäivä? Siis sehän on ihan typerää. Eli tekeekö kaikki vanhemmat lapsilleen karhunpalveluksen totuttamalla ne jo pienistä pitäen karkkipäivään? Olisko niitä herkku- tai karkkipäiviä kuitenkin parempi pitää silloin tällöin?

Kaupasta olisin halunnut tänään vähän kaikkea. Ainakin vanukkaat, keksit ja jäätelö olivat himojen kohteena. Normaalisti en ekana ainakaan niitä haluaisi. Nyt kelpaisi ihan vaan vaikka hedelmä.

Tavallaan ihan typerää vielä oikein vahvistaa näitä mielitekoja niistä kirjoittamalla. Pitäis varmaankin miettiä ihan muita asioita. Toisaalta on ihan helppoa sanoa ei, kun ajattelee pursuavaa mahamakkaraa ja kiristäviä farkkuja. Ja nyt kun vaan pysyn tiukkana, on mun tavoite lähempänä ja lähempänä. Omia valintojahan nämä on. Joskus koittaa sekin aika, kun voi herkkupäiviä pitää. Sitä odotellessa...

torstai 3. lokakuuta 2013

Treeniä, treeniä, mutta koska?

Ai että mä nautin tästä dieettaamisesta! Ihan mahtavaa kun ei tarvitse miettiä mitä söis ja koska. Näihin treeneihin pitäisi nyt vaan oikeasti tehdä itselleen aikataulu ja pysyä siinä. Eilen tein ensimmäisen kotijumpan. Tänään on torstai ja kolme treeniä on siis suorittamatta. Ihan älytöntä. Oon joskus jo aikaa sitten päättänyt, että maanantai on mun vapaapäivä, enkä sovi sille koskaan mitään menoja, kyläilyjä tai muuta ja näköjään siitä on tullut myös treenivapaa päivä. Tästä "upeasta" päätöksestäni johtuen, on mun tiistaille aina joku sovittu juttu, jolloin väkisinkin viikon eka treeni on siirtynyt keskiviikkoon. Ja tämähän luo vain sellaisen kierteen, että loppuviikko menee aina hulluna treenatessa, jolloin maanantaisin olen kuolemanväsynyt ja niin edelleen.

Tämän viikon aikataulu on siis vain kaksi treeniä viikossa. Piste. Jolloin ensi viikolla päästään vauhtiin ja kirjaankin tänne aikataulun, niin muistan sitä EHKÄ noudattaa. Ei vaan, noudatan!!!

maanantai treeni
tiistai lenkki
keskiviikko treeni+lenkki
torstai lenkki
perjantai treeni
lauantai treeni+lenkki
sunnuntai lepo

Kuulostaako järkevältä? Tuntuu ainakin itsestäni toteutettavalta. Oikeastaan niin toteutettavalta, että taidanpa noudattaa tätä koko loppuviikon. Hei hyvä mä! Hyvä että joskus välähtää.

Ps. Paino oli 74kg.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Naisten hyvinvointi-ilta

Nrj ja FitFarm järjestävät yhteistyössä naisten hyvinvointi-illan tiistaina 8.10. Siellä ovat paikalla ainakin Jutta ja Satu Kalmi. Aiheina mm. naisten treenaaminen, terveellinen ruokavalio, mentaalivalmennus ja PT-palvelut. FitFarm postas viime viikolla Nrj:n lomakkeen, jolla piti perustella, miksi juuri minä haluan liput tapahtumaan. Eilen tuli sähköpostia, että minä pääsen sinne. Niin ihanaa! Yhtään en tiedä, saako tyyliin kaikki niitä lippuja, mutta ajattelen nyt kuitenkin, että kylläpä olen onnekas!

tiistai 1. lokakuuta 2013

Väliviikko tuli ja meni...

Anteeks tämä blogihiljaisuus. Oli todellinen väliviikko. Mulle ei näköjään sovi tämmöset paussit missään muodossa. Hirveen helppo oli noudattaa sitä treenitaukoa, mutta pitikin sitten pitää taukoa ihan kaikessa...

Viime viikolla söin:

neljä isoa karkkipussia
suolapähkinöitä
pullaa
suolapähkinä-rusinamixin
munkin
kuivakakkua
spagettia ja jauhelihakastiketta
juustopatonkia
porkkanakakkua
karjalanpiirakoita ja munavoita
ruisleipää
fetaa
täytekakkua
lasagnea

Koko viikon oli aamiainen just sitä mitä pitikin. Ateriat oli melkein aina sitä mitä pitikin, eli kanasalaattia. Voisin elää vaan sillä. Välipalakin oli useimmiten ihan kunnossa. Illalla sitten alkoi ne mieliteot. Oikeestihan olis ihan helppo kieltäytyä, mutta ei vaan huvittanut. (Onpa taas syy!) Jos joku laihduttaja sanois mulle noin, ottaisin varmaan rinnuksista kiinni ja ravistelisin. Järjetöntä puhetta ja touhua. En sitten mitään tankkauspäivää pitänyt näiden mässäilyjen lisäksi. Ehkä tässä oli tankkausta tarpeeksi.

En vaan voinut käydä vaa'alla ennen Extran alkua. Uskallan ehkä jo huomenna. Vähän on sellainen pöhöttynyt olo, mutta ehkä nyt kuitenkaan kaikki ei tähän kaatunut. Yks kaverikin jopa kyseli, kuinka paljon on paino pudonnut. Tuumailipa vielä, että näyttää paljon isommalta pudotukselta kuin neljä kiloa. Jippii! Omiin silmiin reidet näyttää tosi hoikilta, ihanaa! Mä olen aina inhonnut omia reisiäni ja takapuolta, mutta nyt ne on mun mielestä ihan parasta omassa kropassa. Iho tuntuu ympäri kroppaa vähän löysältä, mutta sen verran hidasta on tämä laihdutus, että uskon sen palautuvan tässä mukana.

Nyt on taas energinen ja jaksava olo ja ruuatkin tuntuu taas täyttäviltä, kun tokaa päivää Extraa mennään.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

On ite törppö!

Kaikki jotka on Facebookissa on varmaan huomannut, että se on alkanut ehdottelemaan liittymistä kaikennäköisiin ryhmiin. Tänään mun näytölle pomppasi ehdotus Bikini Challenge -ryhmästä, johon kuului siis jopa kaksi mun kavereistani. Toinen niistä mun työkaveri! Eipä se ole mulle mitään kertonut. En toki minäkään sille omasta Superdieetistäni, vaikka ollaan työpareja ja jutellaan ihan kaikesta muustakin kuin työasioista. Ennen ollaan puhuttu ruoka-asiatkin. Näköjään viime aikoina on se aihe kierretty kaukaa.

Ensimmäinen reaktio tähän ryhmäehdotukseen, oli erota omasta SD-ryhmästä. En tiedä miksi, mutta jostain syystä en halua, että jollekin puolitutulle lävähtää naaman eteen, että siellä sitä nyt dieetataan sitten niin. Toiseksi, ihan turha on koko ryhmä, kun ei siellä kukaan edes keskustele mitään. Ehkä sitten kun Fitfarmin foorumi sulkeutuu, niin voi miettiä uuden kerran liittymistä.

No takaisin siihen työkaveriin. Kukapa se juuri valitteli, kun ei kukaan huomaa mun laihtumista, tai sano aiheesta yhtikäs mitään? Allekirjoittanut huomasi jo viikko sitten työkaverin hoikistuneen olemuksen ja kaunistuneet vartalonmuodot. Ja piti suunsa visusti kiinni.

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Kolkuttaa...

Söin eilen
aamusmoothien
kanasalaatin fetalla ja tomaatilla
protskupatukan, pähkinöitä ja marjoja
n. 100g karkkia
kanasalaatin fetalla ja tomaatilla
banaanin ja palan kuivakakkua

omatunto...

söin tänään
aamusmoothien
naudanlihaa, vihreitä vihanneksia ja raejuustoa
protskupatukan, pähkinöitä ja marjoja
palan kuivakakkua
kanasalaatin fetalla ja tomaatilla
rahkaa ja mehukeittoa

kop kop...

maanantai 23. syyskuuta 2013

Superdieetin jälkeen

Eilen sunnuntaina otettiin kuvat ja muutos oli huomattava. Olis kiva laittaa ne tänne, mutta siihen en ole vielä valmis. Mitat otin myös ja vitsi mä oon niin tyytyväinen tähän saavutukseen. Suluissa mitat ennen Superdieettiä.

pituus 168
paino 73 (77)
ry 100 (105)
vy 72 (79)
napa 83 (89)
lantio 99 (101)
reisi 54 (58)
pohje 37,5 (38)
hauis 30,5 (32)

Olis varmaan pitäny vetää tääkin viikko loppuun asti ihan ohjeiden mukaan, kun tuntuu nyt lähtevän vähän käsistä tämä homma. Tänään oli ihan pakko syödä eiliset jämäkarkit, vaikka olin päättänyt jatkaa eilisen herkuttelun jälkeen tiukalla linjalla. Nyt huomaan himoitsevani vaaleeta leipää. Tankkauspäivänä yhellä ruualla oli patonkia täytettynä kalkkunalla, paprikalla ja tomaatilla ja kyytipojaksi appelsiinimehua. Sellaista himoan nyt ihan hulluna. Noooh, kyllähän tuota jonkun valtavan pasta-annoksenkin pureskelisi...

Hirveen huono omatunto pelkästä himosta, vai tiedänkö jo sortuvani? Vai olenko peräti jo päättänyt herkutella jotain lisää? Ääh, miksei vaan voi olla sellaista sisäänrakennettua tervettä suhtautumista ruokaan ja herkkuihin? Onneks ens viikolla alkaa extra! Ei tarvitse enää pohtia miten syödä.

Kivaa (dieetti)viikkoa! Pysykää ruodussa!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Syöppösunnuntai

aamiainen: mustikkasmoothie
lounas: kasviscurry porsaalla ja salaattia
välipala: cashewpähkinöitä, marjoja ja protskupatukka
päivällinen: kanapastasalaatti fetalla
iltapala: irtokarkkeja ja pähkinöitä

paha olo.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Himoja ja haluja

Huh, viimesiä viedään. Ihan käsittämättömän nopeesti on kuusi viikkoa mennyt. Huomenna on pakko mittailla ja ottaa ne valokuvatkin. Hauska verrata niihin ekoihin sitten.

Alkaa olee jo sellaset fiilikset, että herkut maistuis. Mä ajattelin ottaa ens viikon ihan normaalisti. Ihan kuin tähänkin asti, mutta aion huomenna syödä vapaasti ja ensi viikon lauantaina käyn ainakin vähän ulkoilemassa. Silloin ravintolaruokaa järjen kanssa ja vähän viiniä, mmm.

Tänään tekee kyllä tiukkaa! Tekee niin mieli tomaattia ja pähkinöitä. Ja kun oikein näitä ajattelee, niin äkkiä alkaa tekee mieli pullaa, sipsiä, vähän suklaata ja täytekakkua! Ai että, joku oikein kermainen kinuskikakku. Onneks voi hemmotella itseään zerolla, hiphei.

Toisaalta on ollu niin hyvä olo, ettei oikein raaskisi lopettaa tähän, mutta nyt annan mieliteoille periksi. Vaikea vaan päättää, että mikä olisi se herkku, mitä ihan oikeasti haluan. Aamupalan syön normisti. Luulen, että teen ruuaksi kanapastasalaattia ja syön sitä lounaaksi ja päivälliseksi. Välipala pysyy samana ja illalla sit niitä herkkuja. Palaan huomenna kertomaan...

torstai 19. syyskuuta 2013

Mitat

Niin kun mä eilen uhosin, että oon ihan varma painonlaskusta, niin mitä vielä. Samoissa ollaan...

paino 74
ry 100,5
vyötärö 74
napa 83
lantio 99,5
reisi 54,5
pohje 38
hauis 31

Ihan tyytyväinen saan kuitenkin olla sentteihin. Illalla olisi ohjelmassa kahvakuulailua, vaan missä on mun energiat? Parasta olisi vissiin treenata silloin aamupäivällä, kun on vielä virkeä olo. Väsymystä jos ei laske, niin muuten on ihan hyvä fiilis. Ei mitään himoja, ei nälkää.

Nyt on jo selvinnyt, että ennen extraa on väliviikko. Oih, mitähän se meinaa? Ainakin tomaattia ja hedelmiä, toivonmukaan.

Ja hei jee, aamulla peilistä katseli joku ihan jo normaalinnäköinen ihminen, sen entisen pulleron sijasta. Ekat farkutkin on jääny liian isoiksi. Ihanaa!

tiistai 17. syyskuuta 2013

Hmmph!

Ihan kiva! Prkleen vampirestat ja adsencewatchdog vainoo mua. Eikö niistä pääse mitenkään eroon? =E

Reipas viikonaloitus

Viikonloppu meni enempi vähempi lepäillessä ja hemmottelun merkeissä. Tukka sai uuden syysvärin. Jo vuosikausia oon menny hiusvärin kanssa sykleissä; keväällä vaaleampaa, syksyllä punaista, talveksi tummaa. Nyt ollaan punaruskeita, ihanaa.

Sunnuntai-iltana päätin, että seuraavana aamuna testataan vauvajumppaa. Matkustettiin sitten ihan Vantaalle asti, vanhoille kotiseuduille jumpalle. Ai että oli kivaa. Ihan sellasta kevyttä, mutta pakaroissa ja haukkareissa kyllä tuntuu. Opinpahan myös muutamia uusia venytyksiä, joita olisi ihan järkevää hyödyntää myös kotona. Vauvakin tykkäsi!

Ava on mainostanut syksyn aikana Luhta-haastetta. Vinkkasin jo kavereille mun haaveilemasta aerobishaasteesta ja me päätettiin osallistua tähän Luhdan. Se on aika hauska ja helppo systeemi. Sinne sivuille vaan merkataan kaikki päivän liikunnat. Jopa hyötyliikunnat lasketaan. Tavoitteena liikkua porukalla 200h lokakuun loppuun mennessä. Kivasti motivoi taas lisää.

Nyt ei ole antaa alkuviikon mittoja. Olen tässä viiden viikon aikana oppinut, että paino ei ole pudonnut maanantaina, vaan keskiviikko on aina se maaginen päivä, kun kannattaa hypätä vaa'alle. Huomenna siis palaamme tähän aiheeseen. Tällä kertaa tiedän, ettei tarvitse pettyä. Paitsi jos kahvakuulailen tänään, saattaa kertyä nestettä lihaksiin.

Mut hei, viimeistä viikkoa viedään! Ja täys tsemppi päälle!
.


lauantai 14. syyskuuta 2013

Ruuasta

Valittelin muistaakseni viime viikolla tympääntymistäni samoihin ruokiin. Maalaismamma ystävällisesti antoi vihjeen tortilloista, joita testasin viikonloppuna. Ajoitin ne treenipäivälle, jolloin pystyin hyvällä omallatunnolla nauttia tortillan käärittynä ihan tortillapohjaan, eikä vaan salaattiin. Alunperin suunnitelmissa oli kääriä toinen salaattiin ja toinen tortillaan, mutta älyttömän kiireen takia päädyin tekemään vain yhden (ison läjän!).

tortillapohjia/salaatinlehtiä
kanaa
sipulia
paprikaa
salaattia

kastike:
rahkaa
kurkkuraastetta
raastettu valkosipulinkynsi

Mun tortilloissa oli siis paprika ja sipuli paistettuna ja kanat runsaalla chilillä maustettuna. Kastike oli ihan törkeen hyvä!! Ja siitäpä inspiraatio tämän viikonlopun ruokaan:

kalaa
perunoita
salaattia

kastike:
rahkaa
suolakurkkua silppuna
tilliä
sitruunamehua
pippuria

Aijaijai, kun tekis jo niin mieli tätä!

Eilen tein jauhelihapihvejä ja paistoin pannulla kaveriksi paprikaa, kesäkurpitsaa ja kukkakaalia. Hyvää se oli sekin.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Taas tapahtuu

Kävin eilen aamulla vaa'alla ja taas oli kilo lähtenyt! Nyt tuntuu alun takkuamisen jälkeen, että painoa putoaa hillitöntä vauhtia. -3kg jo ja nyt on hassusti hyvä mieli kun paino on 74kg. Se tuntuu jotenkin hurjan paljon pienemmältä kuin 75kg.

Mun lenkkipolun varrella on ihan mahtavat maisemat -keskellä Helsinkiä! Oli siis aivan pakko raahata kamera mukaan, vaikken todellakaan mikään kuvaaja ole. Tässä teille maistiaisia:






 

 
Ihanaa viikonloppua! Ulkoilkaa ja nauttikaa!


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Lisää välineitä

Kahvakuula ostettu ja tein illalla ekan treenin. I love it!! Se on niin mun juttu! Hieman tuntui hauiskäännössä, että ranteet paukkuu. Täytynee siis hommata ne sellaiset tuet.

Vähän tuntui se Fitfarmin treeni vaan sellaiselta suppealta. Ajattelinkin osallistua sellaiseen kahvakuulahaasteeseen, jossa on mun mielestä monipuolisemmat liikkeet. Kävin eilen senkin läpi ja voin luvata, että on paikat iltasella kipeenä. Ihana kipu! Sitä olikin jo ikävä.

Mun juttuja on kahvakuulan lisäksi kaikki haasteet. Ne on sellaisia mitkä mun on pakko tehdä. Jos päättäis vaan jumppailla joskus silloin tällöin, niin ne mulla jäis aina kesken. Varsinkin nyt on kivaa, kun meillä on sellanen kiva porukka jonka kesken päätetään haasteet yhdessä ja sitten tahoillamme ne suoritetaan. Seuraava voiskin olla joku aerobinen haaste. Täytyykin ehdottaa.

Aiemmin oon jumppaillu aina päivisin pienen vetäessä sikeitä. Nyt sillä ilmeisesti unirytmi hakee taas uutta muotoaan, niin viime viikolla oli hieman haasteita treenauksen kanssa. Päätettiinkin -tai minä päätin- että treenataan puoliskon kanssa vuoroiltoina. Viikonloppuna voi sitten harjoittaa päiväjumppaakin.

Nyt alkaa peilikuva vihdoin näyttää jo hieman tutummalta. Lauantaille varattu hemmotteluakin kampaajan merkeissä, huippua!

tiistai 10. syyskuuta 2013

Laiskotusta

Aion vihdoin ostaa sen kahvakuulan. Pikkasen puuduttaa tehä tota yhtä ja samaa kotijumppaa. Toivon, että sen avulla sais vähän lisäinnostusta liikkumiseen. Tekis niin mieli päästä salille repimään ihan kunnolla. Ei kai se olis ku järkestelykysymys, mutta tuntuu vaan vähän haasteelliselta järjestellä.

Muutenkin oon lipsunu nyt aika paljon noissa jumpissa. Viime viikolla en saanut kasaan ku kaksi jumppakertaa. Ja nekin kerrat tuntui jotenkin tosi tahmeilta. En sitten tiedä kuinka paljon vaikuttaa se kun ei käytä mitään latausjuomaa. Eivät suositelleet sitä imettäjille, niin en ole sitten ottanut. Jaa, pitäisköhän jatkaa tuoremehun käyttöä treenijuomana? Jos laittaisin vaan desin veden joukkoon? Hmm, ehkä testaan sen. Onneks on koira, joka pitää huolta aerobisista. Muuten varmaan tässä olotilassa jäisi nekin tekemättä.

Ruokavaliosta oon pitäny kyllä kiinni grammalleen. Se rasvaton maito on ainoa, jossa annan itseni joustaa. Ilman proteiinipatukoita olisin kyllä varmaan sortunut. Vitsi mä oon ihan koukussa niihin. Ne vie hyvin makeannälän. Eilen iltapalaksi tein taas sheikin, tai smoothien, mikä ikinä onkaan. Laitoin siihen ihan vaan rahkaa, sitä ällöpahaa Wheytä, leseitä ja puolukoita(!), nami, miten hyvää!

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Maanantai, mittauspäivä

paino 75
ry 101
vyötärö 75
napa 85
lantio 99,5
reisi 55
pohje 38
hauis 31

Hyvä! Olen tyytyväinen. Erityismaininnan saavat tällä viikolla rinnanympärys -2cm ja hauis +0,5cm. Hienoa työtä, jatkakaa samaan malliin!

Ylipainoa on BMI-laskurin mukaan 4,4 kiloa. Se puhuu karua kieltään; olet lievästi lihava. Melko masentava kaveri. Painonpudotus on todella hidasta, mutta uskon vakaasti, että pysyvää. Eikä tässä mikään kiire ole. Mulla on loppuelämä aikaa olla terve ja voida hyvin. Hyvää (laihdutus)viikkoa!

Anna vinkki!

Mikä on sun lemppari laihdutus-, terveys-, elämäntapa-, fitness- tai ravintoblogi?

Supersunnuntai

Jostain syystä mun kaikki postaukset haluais alkaa sanoilla "ai että mua ärsyttää", joten nyt on pakko jaaritella joku positiivisuusjuttu.

Hmm, tai sit ei.

Suurimmat ärsytyksen aiheet lähtee sieltä Fitfarmin foorumilta. Joku aloittaa jonkun keskustelun ja joku on erimieltä. Aina. Joka asiassa. Jos yhden väsymys johtuu anemiasta, niin ei kai se sitä tarkoita, että kaikilla on anemia? Jos joku haluaa noudattaa dieettiä pilkuntarkasti, niin hyvä. Ja toisaalta, jos joku ei noudata, niin sehän on ihan oma valinta. Miks niihin pitää aina mennä jonkun kommentoimaan jotain tyyliin "ku sä oot tommonen ja tämmönen... Tiukkis tai luuseri."?

Kumpihan mä oon? Noudatan kyllä annettuja ohjeita, mutta mun maailma ei lopu siihen, jos jää viikolla yks jumppa tekemättä. Ja juon kahvia. Monta kuppia päivässä. Rasvattomalla maidolla, mutta kuitenkin. Ei sitä kai sais suuria määriä käyttää sitäkään. Itepähän siinä riskin ottaa, ettei se paino sitten välttämättä putoa toivotulla tavalla. En ole varmaan suurta vahinkoa saanut aikasiksi tolla kahvimaidolla, joten jatkan samaan malliin.

Kokonaiskuvaa kun katsoo, niin eipä juuri tee mitään ylimääräistä mieli. Toki tulee niitä hetkiä, mutta aikanaan Painonvartijoissa opin, että mieliteko kestää vain 20 minuuttia. Sen jälkeen sitä pitää itse yllä. Ehkä sen takia tekeekin mieli sitä aamusheikkiä...

Tänään tiedossa himoittuja tortilloja ja jumppaa ja lenkkiä. Paikat on kipeet eilisistä pihahommista, joten kiva saada nyt vähän erilaista rasitusta lihaksille. Supersunnuntaita!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Hillitön nälkä!

Voi taivas, miten voi olla näin hirveä nälkä? En voi ajatella muuta ku ruokaa. Ei edes mitään herkkuja, vaan vaikka kaalijauhelihamössöä. Mul on niin nälkä!!

Kukahan ääliö on päättänyt väittää, että vesi jotenkin täyttäisi vatsaa? No ei kuulkaa täytä. Yritin eilen juoda nälkääni, eikä siitä mitään hyötyä ollut. Tai jostain hiilihappojuomista, hohhoi, ne vaan röyhtäyttää.

Lisäks väsyttää ihan hulluna. On vissiin hiilarivarastot taas hyvin tyhjennetty. Vai onko sekin joku laihdutususkomus vaan?

Menenpä nauttimaan herkullisen tonnikalasalaatin. Kyllä taas jaksaa jumpata.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Perjantaipohdintaa

Eilen tein päätöksen, että jatkan Superdieetin jälkeen vielä sillä Extralla. Se kestää siis kuusi viikkoa. Luulisi, että sen jälkeen paino alkaisi olla jo tervellisemmillä lukemilla. Olisiko silloin aika aloittaa muokkaamaan kroppaa??? Sitä täytynee miettiä sitten silloin.

Oon kertonu Superdieetistä vain muutamalle ihmiselle ja aina sieltä tulee esiin se "paino tulee sitten takaisin kun palaat vanhaan...". Mihin vanhaan? Satuin nyt vaan lihomaan odotusaikana joku 30 kiloa. Niin tarkoittaako ne, että mä lihon ne odotuskilot takaisin? Miks jotenkin aina pitää suhtautua kaikkeen niin negatiivisesti? Kuinka vaikeeta olis tsempata ja sanoa vaikka että "hyvä että pidät itsestäsi huolta".

Sitten on muutama tämmönen kaveri, jotka ei koskaan sano mitään kehuja toisilleen. Nyt nähtiin pitkästä aikaa, niin ei sanaakaan mistään laihtumisesta. Katotaan kyllä päästä varpaisiin, niin ettei jää epäselväksi, että huomattu on, mutta naama norsunvitulla sitten vaan tokaistaan jotain kivasta vaatteesta. Onko se jotenkin mun syy, jos jonkun toisen laihdutusyritykset kaatuu kerta toisensa jälkeen? Ja ei, älkää ymmärtäkö nyt väärin. En mä niin haluakaan niitä kommentteja, koska vaivaannun sellaisesta huomiosta. Ihmettelen vaan. Samaiset kaverit myöskin naureskelivat mun tulevaisuuden suunnitelmille, joten jotain kateutta siellä voi olla taustalla...

Musta olis kiva lukea muidenkin laihdutusblogeja, mutta oon hieman laiska etsimään niitä. Laita siis linkki omastasi, kiiiitos! :)

torstai 5. syyskuuta 2013

Herkkuja ruokapöytään?

Vähän alkaa tympiä nuo samat ruuat. Pääasiassa mun lautaselta on löytynyt viime viikkoina kaalipataa, kukkakaalicurrya, kanakasvismössöä ja kana- tai tonnikalasalaattia. Mun mielikuvitus ei vaan oikein riitä tekemään monimutkaisempia tai erilaisia dieettiruokia.

Olen mä sentään salaattiin laittanut jo suolakurkkua, fenkolia ja joskus balsamicoa. Uuh, onpa hurjaa. Ainoa, mihin en ole kyllästynyt, on aamusmoothie. Sitä mä himoitsen ihan älyttömästi. Vaihtelen siinä mustikkaa ja punaista viinimarjaa ja mehukeitot on erimakuisia. Mutta kaikki toimii. Nyt tajusinkin samalla, että pakko varmaan tilata uusi Whey jo ennen vanhan loppua. Mulla on nyt metsämarjan makuinen, joka on ihan hirveetä pelkästään. Mutta se suklaa tuskin istuu tuohon smoothieen...

Mitä muiden laihduttajien lautasilla on? Mikä on sun lempiruoka?

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Riemunkiljaisuja ja iloloikkia

Hurraa! Nyt alkoi tapahtua! Tänään -1kg! Niin siistiä. Aamun paino oli 75kg. Ai että miten tuntuu hyvältä. Onneksi jatkoin tällä samalla ruokavaliolla, enkä lähtenyt muuttamaan. Nyt on motivaatio taas huipussaan ja vedetään entistäkin kovempaa.

Hillitöntä nälkää on nyt pidellyt kolme päivää ja on kai se uskottava, että se kertoo siitä, että jotain tapahtuu. Nyt kun sen tietää, niin sen ainakin kestää paremmin. Sen nälän siis.

Viime päivinä on herännyt kysymys siitä, että jos en haluaisi kokonaisuudessaan tiputtaa painoa enää sitä kymmentä kiloa, niin pitäisikö silloin syödä erilailla. Kun nythän olen syönyt sen mukaan, että tiputettavaa on 10 tai yli. Onko jollakulla antaa vastausta suorilta käsin tähän, vai menenkö taas foorumille?

tiistai 3. syyskuuta 2013

Buuuu!

Ei se kulkenut lenkkikään. Huomenna on uusi päivä, hyvä päivä!!

Samalla kaavalla

Päädyin sitten tosiaan vielä katsomaan, josko jotain alkaisi tapahtua tällä imetysruokavalioilla. Ainakin on hirvee nälkä koko ajan ja sehän kertoi oppimamme mukaan aineenvaihdunnan toimimisesta. Ja tuntuuhan tuo toimivankin. Enää tarvii niitä tuloksia.

Jumppa ei kulkenut eilen sitten yhtään. Olo oli niin tukkoinen ja väsähtänyt. Tänään ei ole kyllä yhtään sen parempi fiilis. Jalat on ihan väsyneen tuntuiset. Yleensä mulla on niin paljon virtaa. Toisaalta muutamina aamuina on kurkussa ollut kaktus, että kai sekin voi vähän tehdä jotain. Flunssat saa kyllä pysyä poissa! Ehkä pikkupäikkärit ja illalla kunnon lenkki, niin huomenna on taas hyvä boogie ja jumppa kulkee.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

-1 kg

Sillä lailla. Olen laihtunut kilon. Yhden kokonaisen kilon. Kolmessa viikossa! Sanokaa mitä sanotte, mutta onhan se nyt ihan helvetin perseestä!!! Jotenkin ymmärtäisin, jos pudotettavaa olis joku 2-5 kiloa, mutta kun niitä on kuitenkin se kymmenkunta. Mieleeni heräsi nyt epäilys, josko mun pitäisi kuitenkin syödä ei-imettävien ohjeiden mukaan. Niin imetän siis vauvaa, joka ei saa muuta maitoa, mutta syö neljästi päivässä kiinteitä. Mä olen kuitenkin noudattanut annettuja ruokamääriä grammalleen, juon riittävästi, olen tehnyt lenkit, mitä pitikin ja jumpat (paitsi yksi uupui viime viikolla). Hmm, kysäsenpä sieltä foorumilta. Kyllä nettivalmennus on kätevää! Suosittelen. Ja palaan.

Sain vastauksen: voin kokeilla normaalia ruokavaliota, mutta palata imetysruokavalioon, jos maito tuntuu vähenevän. Eipä se kyllä näillä nesteillä ja syömisellä vähene. Mietin vaan sitä nälkää, mikä silloin olisi, kun se on nyt jo järisyttävä. Ja -4 senttiä vyötäröltä kuitenkin. Onhan se hyvä! Pitäiskö vielä viikko kokeilla tällä?

lauantai 31. elokuuta 2013

Mitä dieetin jälkeen?

Eilen tuli mietittyä vakavia. Dieetti sujuu, olo on hyvä ja pienenenkin. Mutta mitä tapahtuu tän kuuden viikon jälkeen? Joo, mä haluan jatkaa liikkumista. On ihanaa kun siitä on taas tullut tapa. Mutta luulenpa, etten kolmen viikon päästä ole vielä tavoitteessani. Yksi vaihtoehto ois jatkaa Superdieetti Extraan. Tarkkaan en tiedä, mutta oon ymmärtänyt, että se olis kolmen viikon jatko tälle.

Vai jatkanko tätä vaan itekseni? Vai pitäiskö alkaa syödä "normaalisti" ja liittyä taas Kiloklubiin?

Ihan kaikista parasta olis palkata joku PT, joka vois laatia ohjelmat ihan vaan mulle ja just mun tarpeiden mukaan. Siihen ei vaan taida nyt lompakko venyä. Olis niin siistiä nähdä, mitä omasta kropasta sais irti kunnollisella ohjeistuksella. Onneks on vielä hetki aikaa miettiä tätä.

perjantai 30. elokuuta 2013

Krapula

Ooh, mikä olo! Melko tukkoinen ja edelleen herätessä ihan täysi. Päätä särki ja ihan kuin olis järkky krapula. Sillä erolla, ettei voi yrittää toipua siitä syömällä rasvaa ja sokeria. Olipa ihanaa saada aamiaiseksi sheikki, naminam. Vois toimia alkoholin aiheuttamaankin. Koko päivän oli jotenkin helpottavaa syödä kevyesti. Ja illalla oli ihana mennä nukkumaan, kun ei tarvinnut mennä mahan viereen.

Otin kuvatkin itsestäni aamulla ja illalla ja ero on kyllä melkoinen. Mittoja en halunnut pelästyä, mutta ei yllättäisi, jos ero olisi vyötäröllä kymmenenkin senttiä.

Ihanaa, ei mielitekoja. Tai no, se jäätelöannos kyllä menis...

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Tankkauspäivä

Aamu alkoi normaalisti isolla lasillisella vettä. Hörpin kahvia, että sain ajan kulumaan. Oli pakko ajoittaa eka ateria vasta 9.00, että sain ruokailuvälit pysymään sallituissa rajoissa koko päivän. Iltameno osui pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan syömisten suhteen.

Aamiainen oli ainakin riittävä. Ei ollut nälkä rahkan, puuron, mehukeiton, hillon ja banaanin jälkeen. Nopeasti se nälkä vaan palasi tämmöisen hiilaripitoisemman aterian jälkeen. Seuraavana ahdoinkin välipalaksi hedelmiä ja rahkaa, eikä niitäkään ihan vähän. Siitä on nyt tunti ja tuntuu siltä, että vois taas vähän syödä...

Söin ekan satsin kanapastaa ja valtavan kasan leipää. Tökki melko paljon. Siitä on nyt reilu tunti. Väsyttää ihan sikana. Päätä särkee. Jano. Normaalisti päätyisin ostamaan karkkia. Söisin sitä vuoronperään jonkun kaapista löytyvän suolaisen kanssa. Olo ei ainakaan helpottaisi sillä. Tunti ja kahdeksan minuuttia, niin pitää taas syödä. Mmm, mehuakin tiedossa.

45 minuuttia vielä ennen seuraavaa ruokaa. Paleltaa.

Täytetty patonki ja mehua. Tätä ateriaa olin odottanut. Vähän nautintoa vähensi sen kiireessä nauttiminen, mutta toimi. Ja mars, pullana kohti iltamenoa. Jouduin istumaan pari tuntia ja tuntui siltä, että maha poksahtaa. Vähän nipisteli ja ilmaa kertyi. Alkoi taas väsyttää älyttömästi.

Ennen iltaruokaa ei edes tehnyt mieli syödä. Pakolla yritin saada alas hillitöntä pasta-annosta ja kuivaa leipää. Yyh, oli pakko luovutta. Multa jäi syömättä vajaa desi pastaa ja yksi puraisu leipää. Olo on kuin ilmapallolla. Koskee ja turvottaa. Tuntuu samalta kuin loppuraskaudessa. Liikkuminen on vaikeaa ja ärsyttää kaikki.

Iltapalaks reilu annos jäätelöä. Edellinen ateria on ehtinyt hieman sulaa, vaikkei nälkä olekaan. Jäätelö uppoaa kevyesti. Ainoastaan ylimakeaa hilloa on vaikea syödä. Olisin syönyt enemmänkin.

Niinku mä tätä päivää odotin! Ei ollut odotuksen arvoista, vaan ihan työtä ja tuskaa. Nyt on painon paras pudota romahtamalla!

Nyt loppuu murehtiminen

Ihan päätöntä miettiä jotai vaa'an lukemia jatkuvasti. Varsinkin kun oikeesti tietää, ettei se mitään hyödytä. Pikaisesti laskettuna musta on lähteny yhteensä jo yli kymmenen senttiä. Ihan huikeen paljon. Vaatteet alkaa mahtua taas päälle ja ei tunnu sellaselta ällöturvonneelta. Jesjes.

Jumpan lepotauoilla syke laskee tosi nopeasti. Lenkit tuntuu hyvältä. Ja hei, mikä parasta, pylly alkaa pyöristyä. Aamulla mun peilistä pyllisti takaisin melko kuuma kinkku! :D

Go minä! Hyvä tulee!

Viimeistään huomenna tankkauspäivän kuulumisia. Ei ole nälkä!

maanantai 26. elokuuta 2013

Harmitusta, ällötyksiä ja odotusta

Plääh, vaaka näyttää samaa kuin eilenkin. Ajattelinko oikeasti, että tänään paino olisi yhtäkkiä pudonnut kolme kiloa? Joo, taisinpa ajatella. Mieli matalana jatkuu siis päivä tämäkin. Pitäis jumpata, pitäis siivota, pitäis mennä lenkille, pitäis, pitäis ja pitäis. En halua! Haluan syödä! Leipää ja voita. Juustoa. Pähkinöitä. Ei muutamaa grammaa, vaan pussillisen pähkinöitä. Ja jääkahvia. Ja pullo punkkua... Vai haluanko sittenkin laihtua? Mmm, joo, haluan laihtua. No, sit et syö! Juo vettä, se vie nälkää. Voi kun veiskin. Mun tuntemuksien mukaan vesi kaivaa sellaista suurta tyhjää koloa mun sisuksiin, mikä tarvii täyttää ruualla.

Makeaa ei tee mieli. Se uus Whey on niin ötläkkää, että jäi eilisestä iltapalasta pari lusikkaa syömättä. Yök. Menin fiksuna tunkemaan ne jauheet mun rahkaherkkuuni. Aah, ja löysin toisenkin inhokin. Fastin pudding, hyi oksetus, miten joku voi sitä syödä?

Huomiselle tankkauspäivälle on kyllä nyt ladattu niin isot odotukset. Oletan, että samalla kertaa häviää ärsytys, kaikki ruokahimot ja saan sellasen inhottavan ähkyn olon.

Olenko laihtunut vai en?

Onhan tää nyt ihan syvältä! Miten mun paino ei putoa? Ja miks se paino merkitsee niin paljon mulle? Mä oon senteissä laihtunut todella paljon omasta mielestäni kahdessa viikossa. Että on kai se nyt laihtumista. Ja mulla on laiha olo. Ja hyvä olo. Paitsi että ottaa päähän, kun vaaka näyttää liikaa. Tästä ajattelutavasta pitäis kyllä päästä eroon.

aamumitat (suluissa lähtötilanne)
pituus 168
paino 76,5 (77)
ry 103 (105)
vyötärö 76 (79)
napa 85 (89)
lantio 100 (101)
reisi56 (58)
pohje 38 (38)
hauis 32 (31)

Ja vaikka tiedän, että sitä vaakaa on aika turha miettiä näiden todisteiden valossa, niin silti. Mielessä kaihertaa, olenko liikkunut riittävästi, syönyt tunnollisesti jne. Joo, kaikkeni olen tehnyt. Jos nyt jotain parannettavaa, niin eilen olis voinu mennä vettä vähän enemmän. Että kai sekin voi jotain tehdä. Ja kai kroppa voi vaan mennä tukkoonkin. Jotenkin luonnostaan tulee jostain alitajunnasta ajatus, että nyt pitää vähentää syömistä. Mutta eihän se nyt niin mene. Joten homma jatkuu ja katsotaan, miten tankkauspäivä buustaa aineenvaihduntaa.

lauantai 24. elokuuta 2013

Sheikkaa baby ja muita herkkuja

Aika järkyn makuista palkkaria se parikiloinen metsämarjatörppö, burp. Veteen on tarkoitus sekoittaa ja siitä tulee 3dl per kerta. Maku olis varmaan aika lähelle, jos seisottais Mäkkärin mansikkapirtelöä tunnin kuumassa autossa. Sitä kun tulee myös vedellä aamiaisella, niin oli pakko kehitellä jotain. Sheikkiä tein siis, yllätys. Sinne vaan kannuun pakastemarjat, rahka, mehukeitto, leseet, soijalesitiini ja Whey-jauhe ja sekaisin. Ai että mikä taivaallinen aamiainen! Sitä olis voinu vetää vaikka kuinka ja paljon.

Välipalan marjat ajattelin nauttia kuivattuina tällä kertaa ja terve, miten hyviä oli karpalot. Varsinkin cashew-pähkinöiden kanssa. Kaupasta lähti mukaan Fastin puddingia, minkä maistamista todella odotan. Niin moni on sitä kehunut.

Ja mun iltaruoka sitten, aika jees oli sekin:
sipuli
paprika
kesäkurpitsa
kana
valkosipuli
kuullota sipuli, ruskista kanat, mausta pippurilla, suolalla, chilimausteseoksella ja anna muhia hetki. Lisää ensin paprika, sitten kesäkurpitsa ja valkosipuli. Hauduta haluamaasi kypsyyteen.

Aamulla tuli tehtyä normaalia pidempi lenkki. Ilma oli jo jotenkin kivan syksyinen. Tykkään, kun syksyllä kulkee henkikin jotenkin paremmin. Aamupäivällä jumppasin. Jee, hyvä minä, huippua, jatka samaan malliin!! Ihmeen kevyeltä tuntui, vaikka ihan sata lasissa tein. Ensi viikolla taitaakin tulla treeneihin lisää haastetta. Sitä odotellessa!

perjantai 23. elokuuta 2013

Mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Kaksi viimeistä päivää on ollu ihan outoja. Väsyttää, särkee vähän niinku joka paikkaa ja kaikki ärsyttää. Ihan kuin joka alkuraskauden hormonimyrsky. Kaiken lisäks mun on pitäny vielä alkaa ihan helvetin rehelliseksi ja laukoa ihmisille kaikennäköisiä totuuksia. Rehellinen nyt tietenkin pitääkin olla, mutta joku suodatin voisi olla päällä. Että jos kysytään mikä vituttaa, niin onko ihan välttämätöntä vastata yhdelle parhaimmista ystävistä "sinä"? Ei ehkä paras vetoni. Tai avautua työkavereille jostain jonninjoutavista asioista, joilla ei oikeastaan ole muuta merkitystä kuin periaate? Ei, siitäkin sain vaan itselleni pahan mielen. Joskus alkuiltapäivästä sekosin laskuissa, montako kertaa itkin päivän aikana. Ja taas itkettää.

Voiko tää oikeesti johtua pelkästään vähäisestä hiilarimäärästä? Oonko mä niin koukussa, että nää onkin vierotusoireita? No ensi viikolla niitä sitten saa! Hiilaritankkauspäivä tulossa. Aaah, kuola vaan valuu, kun ajatteleekin jotain pastaa ja leipää. Mmmm. Toisaalta taas kauhistuttaa se ruuan määrä ja aterioiden tiheys. Pikkasen voi olla tukkoinen olo seuraavana päivänä. Mutta silti fiilis on enemmän innolla odottavainen kuin kauhulla.

Todella huono omatunto; olen jumpannut vain kerran tällä viikolla. Hyi, hyi mua! Nyt lupaan ja vannon, että ens viikolla jumppaan ja lenkkeilen neljästi.

Pari tuntia kävelyä

Piti käydä ostarilla asioita hoitamassa ja olin lenkin ympännyt siihen samaan. Sen lisäksi piti käydä isommalla kylällä kaupalla. Mun suunnitelma oli kävellä ostarille ja mennä kaupalle bussilla ja bussilla kotiin. Kotiinpaluu ei sitten sujunutkaan ihan kuin elokuvissa... Jos nyt lähdetään siitä, että tottahan toki satoi vettä. Olishan se nyt ollut ihan liikaa vaadittu, että edes sää olisi suosinut. Katoin siitä kaupalta lähtiessäni, että mun bussihan se siellä meni nokan edestä. Lähdin tietysti talssimaan seuraavalle pysäkille aikataulua katsomaan. Ja siihen aikaan päivästä meni jopa kaksi bussia. Siitä sitten taas hieman eteenpäin pysäkkejä ja päätin sitten jäädä odottelemaan, kun seuraavan tuloon oli joku vartti aikaa. No yllätys! Sepä oli vaunuja täynnä! Miten voi ihminen tehdä niin typeriä matkustussuunnitelmia, kun määränpäähän menee tasan yksi bussi ja määränpäässä asuu paljon lapsiperheitä? Argh. Kävelin sitten kotiin asti. Tunnin ja vartin. Aamuisen puolen tunnin lisäksi. Öö, en jumpannut. Sattuu.

Ai juu, jotain hyvääkin; tilaamani pari kiloa palkkaria saapui. Sehän on jo puoli treeniä.

torstai 22. elokuuta 2013

Päivä 10?

Jaa jaa, olen jo mennyt ihan sekaisin päivistä. Pitäiskö keksiä jotain järkevämpiä otsikoita?

Tein poikkeaman aikatauluun ja kävin aamulenkillä. Vapaaehtoisesti. Minä! Baby kantoliinassa! Siis noin kahdeksan ylimääräistä kiloa mukanani. Kahdeksan kiloa, joita kannoin mukanani päivittäin puoli vuotta taaksepäin.. Apua, miten oon jaksanut edes olla? Eipä silti, raskauden loppuvaiheessa kiloja oli 18 enemmän. Silloin en kyllä jaksanutkaan. Joskus tuli ihan itku pelkästään sohvalta noustessa.

Kamalaa, niin jäi jumpat tekemättä. Koko päivä kului siivous- ja puunauspuuhissa. Ihan yhtä hiki siinä tuli kuin treenissäkin, mutta palkkarit jäi kuitenkin kaappiin.

Oppia ikä kaikki! Eilen lueskelin foorumia ja törmäsin neuvoon, että treenipäivän jälkeisenä päivänä ei saisi käydä vaa'assa. Kun lihakset kerää nestettä, niin ne myös painaa enemmän, kuinka ollakaan. Tästä intoutuneena, oli siis ihan pakko tarkastaa tilanne aamulla. Ja kyllä, paino oli pudonnut! 1,5 kiloa! Mahtavaa!!!

tiistai 20. elokuuta 2013

Päivä 9

Kylläpä vei voimat sunnuntai! Vai toi ensimmäinen laihdutusviikko? Melkoinen duuni siinäkin, kun yrittää aikatauluttaa kahden treenaajan, laihduttajan, duunarin, parin koululaisen ja yhden vauvan aikataulut yksiin. Ens viikolle teinkin treeniaikataulun valmiiksi:

ma: lenkki
ti: lenkki+jumppa
ke: jumppa
to: lenkki
pe: jumppa
la: lenkki+jumppa
su: lepo

Miltä näyttää? Nämä on siis ne minimit. Sellasia kevyitä lenkkejä teen varmaan lepo- ja jumppapäivinäkin. Samoin ruokia aion tehdä tänään muutamalle päivälle.

Hyviä kyllä ihmisten kommentit; "sun kannattaa kyl keskittyy siihen aerobiseen liikuntaan, jos et halua näyttää siltä Jutalta". No niinpä niin, varokaa vaan kaikki kotijumppaajat ja salillakävijät, ettei vahingossa kasva lihakset liian suuriksi!!

maanantai 19. elokuuta 2013

Saanko esitellä?

Nainen
32v.
Punainen tukka
Mustat vaatteet
Korkokengät
Lenkkarit
Bmi 27,28
Naimisissa
Äiti
Onnellinen
Positiivinen
Voimakas
Pystyvä
Kaunis
Sisko
Ystävä
Käsityöihminen
Tunteellinen
Järkevä
Kokeileva kokkaaja

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Päivä 7, punnituspäivä

Yhyy, niinhän siinä sitten kävi, ettei paino ollut pudonnut grammaakaan. Mutta ei haittaa, koska kuten arvelinkin, niin sentit näytti hyvältä. Omasta mielestäni erittäin hyvältä! Ja jo vain, lihasmassa kasvaa ja kovalla duunilla saan pian kunnon bootyn. Ei sen nyt mitään Kim Kardashian -luokkaa tarvitse olla, mutta mielellään sellainen pyöreä ja hyvinmuodostunut.

Päivän mitat:
pituus 168
paino 77
ry 105
vyötärö 78
napa 86,5
lantio 102
reisi 57
pohje38
hauis 31,5

Tänään lenkille ja tiukkaa treeniä. Mä niin tykkää siitä kotijumpasta! Se on todella tehokas. Keväällä vetäsin Jillian Michaelsin 30 day shredin ja tehoiltaan tuntuu melko samanlaiselta. Tähän kotijumppaan vaan vaihdoin sykkeennostatusliikkeen toiseen, Jillianin jumpasta opittuun. Kai se on melko sama, millä liikkeellä sen sykkeen nostaa, kunhan nostaa. Tänään treeni kulkikin tosi kepeästi ensimmäistä kertaa. Muiden aikatauluongelmien vuoksi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä lenkki ensin ja jumppa siihen perään. Ei tuntunut yhtään liian raskaalta. Silleen että viimeset toistot tehtiin kyllä tärinän kera, mutta jaksoi silti hyvin.

Illalla on vielä laitettava ruokia ens viikolle valmiiks. On niin paljon helpompaa kun kaappi on täynnä purkkeja, joista nappaa vaan mieluisimman mukaan.

Uuteen viikkoon, hiphei, hyvällä tsempillä! Tsemppiä muillekin sielunsisaruksille!

Päivä 6

Aamuaerobinen suoritettu ennen aamiaista! Se on mulle suuri saavutus, sillä heti herättyäni mulla on aina kiljuva nälkä. Kahvin kyllä join. Siitä ei voi tinkiä. Arvatkaa vaan millanen nälkä oli lenkin jälkeen.

Ennen treeniä en ole koskaan käyttänyt mitään latausjuomia. Niitä olis ihan mielenkiintoista joskus testata. Nestetankkauksen lisäksi mun latureina on toimineet banaani ja kahvi. Treenin aikana treenijuomaa, jossa on glutamiinia, estämään katabolisen tilan syntymistä. Lyhyesti kerrottuna katabolinen tila on aineenvaihdunnan, eli metabolian tila, jossa lihas pienenee, kun taas anabolisessa lihasta rakennetaan. Ja treenin jälkeen palautusjuoma. Se oli ensimmäinen lisäravinne, minkä oon joskus ottanut kuvioihin. Tällä hetkellä palkkarina toimii Whey+. Tänään on ohjelmassa lisäravinnegooglausta. Alkaa mömmöt loppumaan ja ajattelin etsiä nettikaupan, mistä voisi tilata vähän isomman määrän edullisesti. Jos jollain on sellainen tiedossa, niin saa vinkata tulevaisuutta ajatellen. Tuotteiden merkillä tai pakkauksen ulkonäöllä ei ole mulle mitään merkitystä. Ihan sama vaikka olisi halvinta mahdollista markkinoilla olevaa tavaraa. Sisältö ratkaisee!

Pakko vähän kehua itseään. Tein törkeän hyvää ruokaa:
kevyt jauheliha
kukkakaali
parsakaali
sipuli
kesäkurpitsa
paprika
kasvikset paloiksi ja uuniin suolattuna ja pippuroituna. Paista jauhaliha ja mausta reilusti currylla, paprikajauheella, pippurilla ja chilimausteseoksella ja kumoa kasvisten päälle. Nam!

lauantai 17. elokuuta 2013

Päivä 5

Olo on loistava! Energiaa tuntuu riittävän, eikä tunnu yhtään, että olis dieetillä. Päinvastoin, tuntuu siltä että syön ihan liikaa, että miten tällä voi muka laihtua. Joku siellä Fitfarmin foorumilla kirjoittikin painon nousseen joitakin satoja grammoja, mutta joillakin kuulemma vaan käy niin. Vaa'alla en aio käydä kuin kerran viikossa, maanantaisin. Mä todella toivoisin kahden kilon pudotusta ensimmäiselle viikolle, sillä se jos mikä motivoi. Toisaalta, jos kiloja ei olis lähtenyt, niin senteissä sitten näkyy ja apinanraivolla jatketaan lenkkeilyä ja treeniä. Aamulla huvikseni vähän mittailin ja ainakin navan ympäriltä ja lantiolta oli lähtenyt molemmista 2cm. Ilmankos on niin laiha olo!

Aiemmin mulla on aina ollut lantion- ja rinnanympärys sama ja vyötärö noin 20 senttiä pienempi. Ja ei siis mitään hajua, missä välissä oli päässyt käymään niin, että mitat oli 105-89-99, ylhäältä alaspäin. Sitten törmäsin vatsalihashaasteeseen ja kyykkyhaasteeseen. Olin niitä ehtinyt noudattaa jonkun aikaa ennen Superdieetin alkua. Niiden ja Linda Manuellalta (upea mimmi!) tilaamani ruokavalion avulla olin päässyt lähtötilanteen mittoihin, jotka voit tarkistaa täältä. Superdieetin alussa kehoitettiin ottamaan valokuvat, jotka on mulla vielä ottamatta. Jospa tänään ehtisin. Joskus alkuvuodesta otatin itsestäni kuvat joka suunnasta, mutta mihinköhän lie ovat nekin hävinneet. Ehkä poistin ne pienoisen järkytyksen seurauksesta.

Illalla tein lenkin ja lauantaina olis aamulenkin lisäksi vähän treeniä tiedossa. Todella odotan jo sitä tuskien taivalta! Ihana viikonloppu täynnä liikkumista!

torstai 15. elokuuta 2013

Päivä 4

Hiki. Taas on jumpattu kuulkaa urakalla. Huhhuh. Joku valitteli siellä Fitfarmin foorumilla, kun on niin kauhean vaikea jumpata. Siinä kun tulee hiki. Mm ja sattuu. Anteeks nyt vaan yksinkertaisuuteni, mutta ihanko tosissaan jollekin aikuiselle tulee yllätyksenä, että kun laittaa lihakset töihin, niin sen kuuluukin vähän tuntua jossain? Muuten kai sitä vois vaan jatkaa sohvalla makoilua ja syöpöttelyä. Ja siis eihän tämä nyt ensimmäinen kerta ole kun tätä kuulee. Aika yleinen ongelma tuntuu olevan sohvaperunaporukoissa.

Hirveen vaikeeta on myös lähteä lenkille tai salille, kun on noita lapsia. Ai, no voi sua raukkaa, älä sitten mene. Lihavana on ihan hyvä olla. Hitto vie, ei kai se nyt noin vaikeeta voi olla?! On mullakin lapsia ja ihan hyvin mä voin lähteä. Lapsetkin tarvitsee liikuntaa, joten ota ne isommat lapset mukaan, vaikka pyöräilemään. Pienemmät voi ottaa rattaissa. Vähän lisävastusta hei. Hyvin sujuu kotijumppa päikkäriaikaan tai isommat lapset siinä vieressä. Meillä ne on ainakin taaperoikäisistä asti jumpanneet mukana.

Sitähän kai sanotaan, että muissa ihmisissä voi ärsyttää vaan sellaiset piirteet, mitä itsessäkin on. Ja myönnän, tekosyitä on käytetty, sekä ruokailun, että laiskottelun suhteen. Milloin mitäkin juhlia ja imetys kuluttaa ja sen aikana ei saa laihduttaa. Polvi on kipeä, tai vähän on flunssaa. Ei tuu tapahtumaan enää. Nyt on elettävä terveellistä elämää. Ihan jo suvussa tulevien sairauksienkin takia.

Ja minä aion elää vanhaksi! Terveenä!

Päivä 3

Uuuh, tuleepa syötyä paljon! Yleensä kun herään aamuisin mulla on hirveä nälkä. No eipä ollut tänään. Eli eipä tekisi tiukkaa vetäistä sitä aamulenkkiäkään. Jos ei siis muuten väsyttäisi. Yötä myöten tuli taas nimittäin tehtyä ruokaa. Jopa mun sosiaalinen (media) elämä kärsii tästä. Oi, ollapa henkilökohtainen kokki kotona. Ei olisi pöllömpää.

Äskenpä sitten foorumilta lukaisin, että nälkä kuulemma vielä iskee. Kuulemma vasta sitten, kun aineenvaihdunta lähtee toimimaan. Miten mä oon aina kuvitellut, että merkki aineenvaihdunnan toimimisesta on se vessassa ravaaminen ja se että maha toimii? Ja joo, joskus Painonvartijat -aikana kävi juurikin niin, että ensin oli pakko syödä enemmän kuin jaksaa ja myöhemmin vatsa ei enää täytykään samasta määrästä kuin aiemmin. Olin kyllä kuvitellut sen johtuvan vaan tottumisesta. En koskaan ole ajatellut, että sillä voisi olla jotain tekemistä aineenvaihdunnan kanssa. Tämä tietohan ei sitten tullut Fitfarmin henkilökunnalta, vaan ihan sieltä kanssalaihduttajien keskusteluista bongasin. Pitänee ottaa selvää sen todenperäisyydestä.

Enpä sitten liikkunut yhtään! Jää loppuviikoksi hieman tekemistä.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Päivä 2

Aamu alkoi taas mun herkulla, soijalesitiinillä, mmm-mmm-mm. Tai siis tietysti siihen aamiaiseen muutakin kuuluu, mutta nami, se vaan on se kirsikka kakun päällä. Tänään tein aamupäivälenkin muusta aikataulutuksesta johtuen. Ja jotain tutkimuksia oon nähnyt, joissa todetaan, ettei aamulenkillä tyhjään vatsaan ole kulutuksen kannalta niin suurta eroa vaikka iltalenkkiin. Tai sillä, tekeekö sen tyhjällä vatsalla, vai vasta aamiaisen jälkeen. Siihen kuitenkin uskon, että stressitön keho laihtuu paremmin kuin stessaava, joten lenkkiasiasta en aio stressiä ottaa, vaan lenkkeilen silloin kun ehdin. Tottakai minimissään suositellun määrän.

Tänään oli aika testata myös kotijumppa. Huhhuh, mikä treeni!! Pikkasen oli kuollut olo sen jälkeen. Pakaralihakset vaan sykki ja jalat tärisi. Istualta makuulle on pakko mennä kyljen kautta, kun vatsalihakset on niin hellänä. Mutta olo oli mahtava! Mä tein sen!

Illalla sitten taas ruokien väsäämistä. Tässä alussa ainakin tuntuu, etten ehdi tehdä mitään muuta kuin kokata. Mä en tajua, koska olenhan mä ennenkin syönyt. Ja lähes kaiken tehnyt itse. Miksi se nyt haukkaa niin ison osan ajasta?

Huominen on vielä suuri kysymysmerkki treenien suhteen. Jumppailisko vaan, vai käviskö myös lenkillä, saapa nähdä.

Olo on hyvä ja ravittu!

tiistai 13. elokuuta 2013

Päivä 1

Ja näin aloitin Superdieetin. Eräs kaveri oli ollut mukana edellisessä ja hänen kokemuksensa olivat positiivisia. Niinpä päätin minäkin kokeilla. Tai ei tämä nyt mitään kokeilua ole, vaan totisinta totta. Mä olen onnistuja!

Aiemmin olen kokeillut kaikkea mahdollista; Painonvartijat, vichydieetti, Kiloklubi ja erinäisiä muita dieettejä ja PT:n räätälöimää ruokavaliota. Ja olen mä laihtunutkin. Äkkiseltään laskettuna ainakin 64 kiloa! Ja taas pitäis tiputella yks kymppi pois. Mutta kuten tänhetkiseen trendiin kuuluu, niin olishan se ihan kiva muokata kroppaa enemmänkin.

Superdieetin ruokavalio on tietysti tarkoin varjeltu liikesalaisuus, mutta hyvältähän tuo tuntuu. Eikä tarvitse elää nälässä. Edellinen ruokavalio, jota noudatin, oli ihan ok ja vähän samantapainen, mutta sen aikana mulla oli järkky nälkä -ihan koko ajan. Eikä siinä ollut mitään vaihtoehtoja. Kuka jaksaa oikeesti syödä rahkaa, marjoja ja mehukeittoa kolmesti päivässä edes viikon ajan? Ainakaan nyt ekan päivän aikana ei nälkä iskenyt. Päinvastoin, oli oltava tarkkana, että muisti syödä. Ja sen voin varmaan sanoa, että olen ihan koukussa soijalesitiiniin, omnom.

Sunnuntaina tein valmiiksi ruokia. Ja ai että tuli hyvää kaalipataa. Ihan vaan kuulkaa sipulia, jauhelihaa ja kaalia ja rutkasti mausteita. Tätä tehdään uudestaankin!

Ja sitten ne lähtömitat
pituus 168cm (ei haittaa, jos kasvua tapahtuu
paino 77kg (68kg on tavoite)
ry 105cm
vyötärö 79cm
napa 89cm
lantio 101cm
reisi 58cm
pohje 38cm
hauis 32cm

Illalla kävin 45 minuutin pituisella reippaalla lenkillä. Mun lenkin varrella oli ryhmä naisia vetämässä kahvakuulatreeniä ulkona! Vähänkö haluan mukaan tuohon hommaan! Huomenna sitten treenipäivä lenkin lisäksi, jee.

Tästä on hyvä lähteä. Huippufiilis!