Aamu alkoi taas mun herkulla, soijalesitiinillä, mmm-mmm-mm. Tai siis tietysti siihen aamiaiseen muutakin kuuluu, mutta nami, se vaan on se kirsikka kakun päällä. Tänään tein aamupäivälenkin muusta aikataulutuksesta johtuen. Ja jotain tutkimuksia oon nähnyt, joissa todetaan, ettei aamulenkillä tyhjään vatsaan ole kulutuksen kannalta niin suurta eroa vaikka iltalenkkiin. Tai sillä, tekeekö sen tyhjällä vatsalla, vai vasta aamiaisen jälkeen. Siihen kuitenkin uskon, että stressitön keho laihtuu paremmin kuin stessaava, joten lenkkiasiasta en aio stressiä ottaa, vaan lenkkeilen silloin kun ehdin. Tottakai minimissään suositellun määrän.
Tänään oli aika testata myös kotijumppa. Huhhuh, mikä treeni!! Pikkasen oli kuollut olo sen jälkeen. Pakaralihakset vaan sykki ja jalat tärisi. Istualta makuulle on pakko mennä kyljen kautta, kun vatsalihakset on niin hellänä. Mutta olo oli mahtava! Mä tein sen!
Illalla sitten taas ruokien väsäämistä. Tässä alussa ainakin tuntuu, etten ehdi tehdä mitään muuta kuin kokata. Mä en tajua, koska olenhan mä ennenkin syönyt. Ja lähes kaiken tehnyt itse. Miksi se nyt haukkaa niin ison osan ajasta?
Huominen on vielä suuri kysymysmerkki treenien suhteen. Jumppailisko vaan, vai käviskö myös lenkillä, saapa nähdä.
Olo on hyvä ja ravittu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti