Plääh, vaaka näyttää samaa kuin eilenkin. Ajattelinko oikeasti, että tänään paino olisi yhtäkkiä pudonnut kolme kiloa? Joo, taisinpa ajatella. Mieli matalana jatkuu siis päivä tämäkin. Pitäis jumpata, pitäis siivota, pitäis mennä lenkille, pitäis, pitäis ja pitäis. En halua! Haluan syödä! Leipää ja voita. Juustoa. Pähkinöitä. Ei muutamaa grammaa, vaan pussillisen pähkinöitä. Ja jääkahvia. Ja pullo punkkua... Vai haluanko sittenkin laihtua? Mmm, joo, haluan laihtua. No, sit et syö! Juo vettä, se vie nälkää. Voi kun veiskin. Mun tuntemuksien mukaan vesi kaivaa sellaista suurta tyhjää koloa mun sisuksiin, mikä tarvii täyttää ruualla.
Makeaa ei tee mieli. Se uus Whey on niin ötläkkää, että jäi eilisestä iltapalasta pari lusikkaa syömättä. Yök. Menin fiksuna tunkemaan ne jauheet mun rahkaherkkuuni. Aah, ja löysin toisenkin inhokin. Fastin pudding, hyi oksetus, miten joku voi sitä syödä?
Huomiselle tankkauspäivälle on kyllä nyt ladattu niin isot odotukset. Oletan, että samalla kertaa häviää ärsytys, kaikki ruokahimot ja saan sellasen inhottavan ähkyn olon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti